www.unifit.fi
Suuria on vihdoin tapahtunut! UniFit on siirtänyt toimintansa omille nettisivuilleen!
Olen erittäin kiitollinen siitä että olette seuranneet kasvuamme tällaisesta pienestä blogista, ja toivoisin että jatkatte seuraamista jatkossakin. Haluamme tuottaa tulevaisuudessakin ilmaista tietoa ja apua jotta sinä arjen sankari selviäisit paremmin tästä elämän labyrintistä.
Jotta elämäsi helpottuisi edelleen, olemme luoneet itsellemme uutiskirjeen, joka viikoittain tuo sinulle vinkkejä ja linkkejä sekä sivustomme artikkeleita ja uutisia suoraan sähköpostiisi. Jos olet liian kiireinen tarkastelemaan sivujamme, on uutiskirje loistava ratkaisu sinulle! Uutiskirjeen tilaamisen voit tehdä suoraan etusivultamme. Voit myös tykätä facebookistamme ja tukea toimintaamme tätä kautta!
Voit jatkossa löytää blogimme osoitteesta www.unifit.fi/blogi/
23.8.2014
12.8.2014
Valaistumisia Bootcampilta
"Jos pystyt katsomaan ylös, pystyt nousemaan ylös. Nouse ylös."[1]
Kuvittele toistavasi tuota itsellesi lukuisia kertoja kahden
päivän sisällä.
Levin seuduilta meille tuli näet vierailemaan eräs
naikkonen. Meillä tarkoitan minun ja Tuomaksen valmennuksessa olevaa Rovaniemen
salibandyseuran miesten edustusjoukkuetta. Tämän naisen nimi oli Laura Peippo, ja hän
tuli pitämään meille pienoisen bootcampin Ounasvaaran kauniissa luonnossa.
Niille jotka eivät tiedä, kyseessä oli kovatehoista liikuntaa ja yhdessäoloa.
Kuntopiiriä, juoksentelua, kaverin kantamista, maassa ryömimistä, kivien
heittelyä ja mustikoiden syömistä.
Bootcamppimme kesti kaksi päivää, ja kahden päivän aikana
kellotettiin kuntoilua lähemmäs 8 tuntia. Oli ilo päästä mukaan tähän
kuntokouluun, ja joukkueen fysiikkavalmentajana tunsin pientä vastuuta hieman
näyttää, etten itsekään ole pelkkää kuumaa ilmaa. Ei sillä että tässä mitään
henkseleitä pitäisi paukutella, mutta halusin todistaa sen itselleni. Halusin
myös testata sitä kuinka pitkälle jaksan itseäni puskea.
Katsokaas kun omat tavoitteeni ja
kuntosaliharjoittelumetodini perustuvat hyvin vahvasti periaatteeseen jossa yli
viisi toistoa tehtävät liikkeet ovat epämiellyttäviä. Välillä toki tykkään
vaihtaa apinanraivolle ja tehdä jotain typerää ja täysin kahjoa joka tuhoaa
minut täysin ja pakottaa hengailemaan maantasolla vähintään viitisen minuuttia.
Mutta nämäkin sekoilut kestävät vain muutamia minuutteja korkeintaan. Teeppä
siinä sitten pari sataa askelkyykkyä joka suuntaan pitkin siltoja kolmatta
tuntia. Menemättä älyttömän hengelliseksi, tämä kehonpainokiirastuli opetti
minulle paljon. Nämä asiat pätevät kaikkeen muuhunkin
kuin pelkkään spiderman-ryömintään vaaraa ylöspäin.
OPETUS 1
Harjoittelu ei niinkään aina ole fyysinen kehitysympäristö,
vaan psyykkinen. Tämä tuli selväksi neljännen harjoitustunnin kohdalla
vatsalihasten krampatessa ja mielen valittaessa. Tarkoitus on imeä energiaa
sieltä mistä pystyt, ottaa tukea muusta joukkueesta ja ympärillä olevista
treenaajista ja ohjaajista, tarkoitus on ylittää itsensä, ottaa vielä yksi
askel ja kaatua aina eteenpäin.
OPETUS 2
Lopulta me aina menestymme, mikään ei tosiaan kestä
ikuisesti. Ikäviä aikoja tulee aina, joskus yllättäen, joskus odotettuna. Sitä
et voi millään estää. Lopussa koettaa menestys, jos vain jaksat roikkua mukana.
OPETUS 3
Viimeistään parin tunnin sisällä kadut sitä että nousit ylös
sängystä ja ajoit sinne parkkikselle valmiina toimintaan. Mutta tiedät
paremmin. Tiedät, että ainut asia jota lopulta tulisit katumaan, on se että
lopetit tai se, ettet edes yrittänyt.
OPETUS 4
Ihmisellä on kuitenkin älyttömät voimavarat jemmassa siellä
jossakin. Pystyt niin paljon enempään kuin luulet. Pystyt toteuttamaan niin
paljon enemmän kuin mitä ikinä uskot. Se vain vaatii työtä, hikeä ja
hyppysellisen kärsimistä.
Kaiken kaikkiaan minulla oli hauskaa. Koko porukalla oli
hauskaa. Nauroimme paljon, etenkin bootcampin viimeisinä kirjaimellisesti
vajaina tunteina. Kiitos Lauralle tästä. En takuulla tule sitä heti tekemänä
uudestaan! Mutta ehkä joskus, etenkin jos kaipaan hieman potkua takamukseen ja
ryhdistäytymistä.
Olen sen lisäksi hyvin katkera siitä että koko homman
järjestänyt ja kokoon kasannut yhtiökumppanini ja brother-from-another-mother Tuomas
karkasi Helsinkiin katsomaan potkupalloa kaiken tämän välttämiseksi.
Lisättäköön tämä myös aikakirjoihin. Kosto elää.
1: Lainauksesta saamme kiittää suosikkipuhujaani Les Brownia.
6.8.2014
Miksi himoitsemme roskaruokaa, ja kuinka sitä voidaan käyttää hyödyksi
Kaikki mikä on herkullista, on lähes poikkeuksetta ”epäterveellistä”, eikös? Näin ovat varmasti kaikki teistä joskus sanoneet tai ajatelleet. Ei ole mikään salaisuus että itsekin nautin ruoasta, tykkään kokkailla, ja ennen kaikkea olen myös suuri suklaan ja muiden herkkujen ystävä. Kukapa ei toisinaan nauttisi sipseista, leivoksista, kekseistä, pikaruoasta tai muista paheista? Mutta miksi nämä kaikki kielletyt hedelmät ovat niin koukuttavia ja herkullisia? Oikeastaan meidän pitäisi kysyä, mitä pikaruoka ja herkkuvalmistajat ja ravintolakokit tietoisesti tekevät, jotta me kuolaisimme heidän ruokiensa perään?
Tarkastellaan seuraavaksi sitä, miksi me himoitsemme tiettyjä ruokia,
ja kuinka me voimme käyttää näitä teorioita hyvinvointiasi tukevien tapojen
muodostamiseksi. Ruoan miellyttävyydellä ja himoitsemiselle on paljon teorioita
ja malleja, esittelen ohessa omat suosikkini. Katsokaa vähintäänkin käytännön
vinkit ja lopun johtopäätökset, jotta saatte parhaimman hyödyn artikkelista!
NAUTINTOYHTÄLÖ
Kalorit + Makunautinto. Tämä on tärkeä yhdistelmä.
Herkullinen ja kuolattava ruoka vaatii taustalleen sekä energiaa että loistavia
makuja. Jos jompikumpi poistetaan, vähenee himomme ja halumme syödä tätä
ruokaa. Tämä on yleensä yksi suurimmista vähäkaloristen kevyttuotteiden kompastuskivistä:
se poistaa kalorit, muttei lisää makuelämystä. Normaali suurempikalorinen tuote
maistuu lähes poikkeuksetta paremmalta. Jos olet ikinä syönyt kevytsipsejä tai
juonut lightbisseä, ymmärrät vähintäänkin mitä tarkoitan.
Myös ravintoaineilla on merkitystä. Rasvan ja sokerin kuin
myös rasvan ja suolan yhdistelmät ovat ihan lyömättömiä herkkuja. Jos joku
näistä ainesosista poistetaan, katoaa taas kerran kaloreita, eikä ruoka oikein
maistu samalta. Tämän näkee tutkimalla mitä vain sipsiä tai suklaapakettia. Ne
sisältävät aina hyvät määrät rasvaa, vaikkei sitä välttämättä tarvittaisikaan.
Suurikalorisuus on ihan pätevä peruste meidän
ruokahimoihimme. Olemmehan joskus olleet kaikki selviytyjiä tällä karulla
pallolla. Evoluutiosta on jäänyt tarve suurikalorisille mätöille, ja mikäs sen
herkullisempaa ja täyttävämpää kuin perhepizza. Ihan vain tietomme ja
odotuksemme ruoan kaloripitoisuudesta saattaa manipuloida kylläisyyttämme ja kehomme
reaktiota, vähät välittäen siitä, mitä safkassa oikeasti on.
Käytännön vinkki: Tee monipuolista aitoa ruokaa. Vältä
ravintoaineiden turhaa eliminointia tai fobioita ja luo runsaita makuja. Ennen
kaikkea syö ruokaa josta pidät ja nautit! Ylimääräiset kalorit harvoin tulevat
oikeista aterioista, piru makoilee siellä välipalojen, ulkona syömisen ja
naposteltavien kuin myös teollisten ja pahasti prosessoitujen ruokien joukossa.
KONTRASTITEORIA
Herkullinen ruoka sisältää vastakkainasettelua. Pehmeä ja
rapea on yksi loistava kontrasti, samoin suolainen ja makea. Aasian kokkailut
perustuvat hyvin usein puhtaasti suolaisten ja makeiden makujen sekoitteluun.
Myös ruoan lämpötilalla ja sen vaihteluilla on hyvä kontrasti. Samoin sanotaan
että herkullinen ruoka usein sulaa suussa. Tämä on myös kontrastiteoriaa tukeva
osa-alue. Hyviä esimerkkejä on taasen vaikka pizza, jossa rapea kuori kohtaa
pehmeät täytteet. Samoin ranskalaiset ja muu uppopaistettu safka on aina
herkkua. Kylmään jäätelöön ei ole kummallista lyödä lämmintä kastiketta tai
leivosta kylkeen.
Jostain syystä tällaiset kontrastit ja jännittävät vivahteet
saavat aikaan aivoissa kaikenlaisia kivoja reaktioita jotka johtavat siihen
että tämä kokemus saattaa olla hyvinkin hedoninen. Samaan ilmiöön törmätään
muun muassa videopeleissä.
Käytännön vinkki: Koeta luoda terveellisempiä kontrasteja.
Oma suosikkini on maitorahka tai turkkilainen jogurtti johon on sekoitettu
kovakuorisempaa hedelmää kuten omenoita tai päärynöitä ja maapähkinävoita. Tai
illalla napostele dippiä kesäkurpitsasipsien, taikka porkkana- tai
kurkkutikkujen kera. Luovalla mausteiden käytöllä luot loistavia makean ja suolaisen
yhdistelmiä.
AISTINOMAINEN KYLLÄISYYS
Kolmen S:n ilmiö, eli sensory-specific satiety.
Aistinomainen kylläisyys tarkoittaa sitä, että ruoan herkullisuus ja himoamisen
ja kuolaamisen määrä vähenee jokaisella kuluvalla minuutilla. Aistimme tottuvat
tämän herkun jatkuvaan takomiseen päässämme ja mahassamme, tajuamme siis
vähemmästäkin että kyseinen ruoka on herkkua. Mahdollisesti myös tämän syyn
takia hitaasti syömällä mätämme todennäköisesti vähemmän ruokaa.
Tämän takia ravintoloissa tarjotaan usein lukuisia
ruokalajeja sekä tyyliltään erilaisia ruokia ja ainesosia. Tämän syyn takia se
ateria myy usein paremmin kuin pelkkä hamppari. Aistinomainen kylläisyys on
myös syy sille, miksi kaikilla teillä on jälkiruoalle oma maha. Vanha sanonta
tosiaan pitää paikkansa: jälkiruoalle on aina tilaa. Tämä johtuu täysin
aistinomaisesta kylläisyydestä. Vaihtamalla ruokalajia täysin erilaiseen emme
olekaan enää aivan niin kylläisiä ja jaksamme tyhjentää vielä sen jätskikulhon.
Käytännön vinkki: Ota pieni annos herkkua, syö se, laita
loput jemmaan ja odota kymmenisen minuuttia. Jos mielesi yhä tekee tätä
herkkua, ota pieni annos lisää. On hyvin mahdollista ettei sitä safkaa tee enää
mieli. Syö vain niin kauan kun ruoka on yhtä hyvää kuin ensipuraisulla.
MEGAKOON SEURAUKSET
Tästä muistuu mieleen hauska tutkimus siitä kuinka
elokuvakävijöille jaettiin väljähtynyttä ja suoraan sanoen surkeaa popcornia
ilmaiseksi. Juuri sellaista joka vain narisee hampaissa ja maistuu pahvilta.
Poppareita jaeltiin erikokoisissa astioissa. Ja silti, vaikka ruoka maistui
aivan skeidalta, söivät ihmiset silti enemmän jos saivat isomman saavin.
Isompien lautasten ja suurempien ruokamäärien eteen saamisen
on todettu lisäävän syödyn ruoan määrää ilman että edes huomaat sitä. Isommat
annoskoot ja plusateriat toimivat siis oikein hyvin herkullisina mättöinä.
Odotuksemme ruoan suurista kalorimääristä tosiaan saavat myös aikaan suuremman
nälän ja ruoan odotuksen tunteen. Eli taas kerran kalorisääntöön palataksemme,
mielemme tekee usein sitä isompaa annosta, vaikkemme sitä tarvitsisikaan.
Käytännön vinkki: Et oikeasti tarvitse sitä isompaa ateriaa.
Valitse pienempi. Tähän ei mitään taikaa ole. Kotiolosuhteissa ota pienempi
lautanen ja enemmän vegejä. Simppeliä touhua.
Rottatouille opetti meille sen verran että ravintolakriitikon lapsuuteen vetoaminen saa aikaan hyviä arvosteluja. Ja tämä on oikeastaan ihan totta. Toisinaan himoitsemme tiettyjä ruokia sen takia, mitä ympäristössämme sen syöntihetkellä on joskus ollut. Hyvät ystävät, positiiviset ja ikimuistoiset hetket ja tapahtumat, kaikki sitovat meitä myös siihen ruokaan. Ehkä juuri tämän takia toisinaan himoamme enemmän sitä alkoholia koska tuppaamme juomaan sitä hyvässä seurassa ja hauskaa pitäen. Ja totta kai hyvissä pippaloissa ja on aina karkkia ja sipsiä tarjolla. Monet herkut kumpuavat Anton Egon tavoin myös lapsuudestamme.
Käytännön vinkki: Tiedosta se, että saatat himoita ruokaa
vain läsnä olleen seuran, tunteen tai muiston takia. Et välttämättä himoitse
sitä makua tai niitä kaloreita yhtään enempää. Tässä on vahva linkki tapojen
muodostamiseen ja tunnepohjaiseen syömiseen. Monet syövät myös tylsyyttään.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Joten kyllä, ruoasta nauttiminen on aika monimutkaista.
Parhaat vinkit joita voin antaa terveellisimpiin ratkaisuihin ovat tässä:
- Syö aitoa, itse tehtyä ruokaa
- Luo terveellisiä kontrasteja ruokaasi hyödyntämällä mausteita, kokkaustapoja ja eri raaka-aineita
- Syö vain niin pitkään kun ruoka on yhtä hyvää kuin ensipuraisulla. Pidä pieniä taukoja herkuttelun aikana ja tarkista, tekeekö mielesi enää kyseistä ruokaa.
- Käytä pienempiä lautasia, valitse pienempiä annoksia. Se usein riittää sinulle oikein hyvin.
- Tiedosta syyt syömisellesi ja tiettyjen ruokien himoamiselle
- Nauti ruoasta itseäsi rajoittamatta ja kieltämättä! Ruoka ei ole pelkkää polttoainetta, eikä herkuttelua tulisi ikinä täysin kieltää.
1: Havermans, R. Janseen, T. Giesen, J. Roefs, A. Jansen, A. 2009. Food liking, food wanting, and sensory-specific satiety. Appetite, 52 (1), 222-225.
2: Witherly, S. Why humans like junk food.
3: Duhigg, C. 2012. The Power of Habit
31.7.2014
Ihmeaineista ja käärmeöljyistä
Et tarvitse sitä, säästä rahasi.
Minulta kysytään usein erilaisista lisäravinteista,
ihmeaineista ja superlääkkeistä joita erilaiset firmat kovasti yrittävät meille
kaikille tuputtaa. Katsokaas, kaikesta halutaan helpompaa, monet haluavat mennä
siitä mistä aita on matalin. Sen lisäksi meidän tulisi uskoa että jossain päin
Mariaanien hautaa on merilevä joka yksinään on avain parempaan hyvinvointiimme.
Lisäravinteet nykypäivänä pystyvät ratkomaan kaiken ja polttamaan turhat
rasvasi, antamaan sinulle läjän lihasta, täyttämään veroilmoituksen ja
katsastamaan auton. Oikeasti, jätä ne käärmeöljyt sinne hyllylle. Paitsi jos
joku lisäravinne oikeasti täyttää veroilmoituksen ja katsastaa auton. Lähetä
niitä minullekin.
TIETEELLISESTI TUTKITTU
Eläinkokeilla ei pitkälle päästä |
Hyvä ja menestyvä lisäravinnekäärmeöljy on aina
”tieteellisesti” tutkittu ja todistettu. Ikävä kyllä tämä lause sisältää monia
rumia varjopuolia. Pitää usein paikkansa että kaikkia myydyn ihmeaineen osia on
kyllä erikseen tutkittu, mutta on täysin eri asia millainen tutkimus on ollut
ja mihin se on päätynyt. Suurin osa näistä höpöhöpöaineista joista et ole
kuullut, jotka on revitty kasveista joista et ole kuullut, on tieteellisesti
tutkittu ja todistettu lähinnä eläinkokeilla. Suosittelen harrastamaan kulmien
kohottelua ja empimistä ennen ostoa. Ellei kehosi sitten toimi kuin
sisiliskolla tai rotalla (Useimmiten ei toimi!). Eläinkokeet ovat ihan hyviä
kartoittamaan eri aineiden potentiaalia ja mahdollisuuksia, mutta riittäväksi
todisteeksi niistä ei ole että aine olisi meille jotenkin hyödyllinen.
Tarvitaan useita hyvin hallittuja ihmiskokeita.
Jos jopa ihmiskokeisiin asti on päästy, on superaineen
tuotteella usein pohjanaan vain yksi tutkimus muutamalla koehenkilöllä, joka on
tuottanut pikkuriikkisiä vaikutuksia. Ja tämä riittää. Tämän jälkeen tuotteen
voidaan sanoa ollen tieteellisesti tutkittu, ja tulosten olevan merkittäviä!
Monet lisäravinteet sisältävät aineita joita on tutkittu ihmisillä hyvin vähän,
ja joiden tutkimustulokset ovat erittäin ristiriitaisia.
Se, että lisäravinne toimii, ei tarkoita että se olisi
kovinkaan hyödyllinen, etenkin kun verrattaisiin johonkin luonnollisempaan
lisäravinnettomampaan ratkaisuun. Tässä on näiden kehuttujen tutkimusten
yleinen piilotettu monttu: Suosiva koeasetelma. Yleensä lisäravinne toimii
paremmin kuin ei mitään, tai se on sumputettu yhteen oikeasti toimivien
valmisteiden kanssa. Monesti tulos on positiivinen mutta mitätön oikeassa
elämässä, vaikka kuinka olisikin tutkimuksellisesti merkittävä. Ei ole myöskään enää salaisuus että
negatiivisia tutkimustuloksia ei usein julkaista tai ne jemmataan. Tämä on
ikävä fakta, mutta ymmärrettävä bisnesratkaisu. Ole tarkkana siitä, kuinka
tutkittu tuote onkaan kyseessä!
AINESOSIA & HUUHAATA
Eräskin hieno lisäravinnelafka mainosti kuinka heidän
tuotteensa sisältää energisoivaa ja terveyttä edistävää C vitamiinia kuin myös
sydäntä suojelevaa kalaöljyä ja E-vitamiinia. Mikä oli ihan totta; Näiden
aineiden terveyshyöty on todettu monesti ja lisäravinne tosiaan sisälsi näitä
aineita. Mutta totuus on hieman hauskempi. Yksi kapseli nimittäin sisälsi
C-vitamiinia puolikkaan paprikan verran. Kalaöljytuotteena lisäravinne oli
todella kehno, eikä sisältänyt kuin neljäsosan siitä kalaöljystä mitä parhaat
kalaöljyvalmisteet. E-vitamiinin määrät saat vajaasta kourallisesta manteleita.
Mutta kai se riittää. Sen sijaan että keskittyisit ensin olennaiseen eli
ravinnon ja fyysisen aktiivisuuden säätelyyn voit toisaalta käyttää rahojasi
lisäravinteisiin. Takaan että ne usein kyllä toimivat jossain määrin. Monet
lisäravinteet sisältävätkin paljon ihan pomminvarmoja aineosia joilla on
oikeita terveyshyötyjä, mutta sitten ne korostavat näitä avaruusviljoja ja ties
mitä ja niiden hyviä vaikutuksia, sivuttaen samalla sen faktan kuinka helposti
ravinnolla voitaisiin korvata sen tabun parhaat ainesosat.
Miten tämä homma voidaan tiivistää? Lue pienet präntit: Mitä
aine oikeasti sisältää ja kuinka paljon siitä on käyttökelpoista ja oikeasti
hyödyllistä kamaa? Miten paljon tuotetta on oikeasti tutkittu ja mihin
tuloksiin on päädytty?
APU ON LÄHELLÄ!
Entä jos en osaa tai ehdi tutkia asioita näin tarkkaan? Ei
hätää, kysy rohkeasti meiltä! On hyvin harvoja lisäravinteita joita oikeasti
suosittelisin käyttöön, etenkin jos ravinnon tai aktiivisuuden kannalla on
vielä tehtävää. Haluamme UniFitissä ohjata sinut menestykseen tämän kaupallisen
ja valheellisten lupausten täyttämän aallokon läpi myymättä yhtäkään tablettia
tai jauhetta. Meitä voit pommittaa lisäravinteisiinkin liittyvillä kysymyksillä
niin facebookissa kuin blogin kommenteissa, tai vaikka suoraan sähköpostitse (unifit.oy@gmail.com)!
26.7.2014
Porkkanoita ja Keppejä
Meillä on suuri kuilu sen välillä mitä tiedetään ja mitä
oikeasti tehdään. Mitä jos sanoisin että lukitut työajat ja työtehtävät sekä
ennakkoon luvatut palkinnot ja bonukset todennäköisemmin romuttavat luovuutesi,
tehokkuutesi ja ennen pitkää motivaatiosi? Olen huomannut tämän saman myös
omassa työssäni.
Hiljalleen voin kohta kutsua itseäni jo liikunnan alan
ammattilaiseksi, tai ainakin voin sanoa että teen valmennustoimintaa ja
urheilutoimintaa työkseni. Perustimme UniFitin reilu vuosi sitten. Tässä ajassa
opin paljon, ja pystyin vahvasti samaistumaan erääseen juuri lukemaani kirjaan.
Viimeisin lukukokemukseni oli Daniel Pinkin Drive: The
suprising truth about what motivates us. Siinä missä suosittelen kaikkia totta
kai myös tämän hienon kirjan lukemaan, ei teidän sitä välttämättä tarvitse edes
tehdä jotta saatte kuvan siitä, mitä kaikkea kirja käsittelee. Haluaisin että
uhraatte viikonlopustanne kymmenisen minuuttia ja katsotte seuraavan videon.
Takaan, että se on näiden minuuttien arvoista. Mutta mitä me opimmekaan?
ITSENÄISYYS, MESTAROINTI & TARKOITUS
Olen jo joskus aikaisemminkin myöntänyt että minulla on jo
usean vuoden työkokemus takanani ravintola-alalla. Ja tein baaritöitä
oikeastaan tämän vuoden juhannukseen asti. Työ itsessään oli rentoa, palkka erittäin
tyydyttävää, työtunnit suhteellisen helppoja, mutta ennen kaikkea työporukka ja
työpaikkani viime vuodet oli loistava. Mutta silti en halaja tähän maailmaan
takaisin. Sen sijaan haluan puurtaa yrityksessä, jossa työtunteja ei ole,
palkkaa ei noin vain saadakaan ja jonka selviytyminen on joka vuosi ja kuukausi
enemmän tai vähemmän mysteeri.
Samaan ilmiöön törmäämme arkielämässä mihin vain katsomme.
Opettelemme soittamaan kitaraa tai teemme pihalla aina jotain uutta
rakennusprojektia vaikka siitä ei kukaan palkkaa meille maksaisikaan.
Viimeistään tässä vaiheessa ajatusketjua pitäisi tajuta että kaikki toimintamme
ei ole sidonnaista rahapalkkioihin. Se, mikä oikeasti motivoi meitä ja mitä
haluamme tehdä, ei vaadi ylimääräistä rahaa.
Täsmälliset työajat eivät luovassa työssä toimi. |
Olen huomannut etenkin itsenäisyyden toimivan
päivittäisessä arkirytmissäni. Herään ja saman tien istahdan koneelle
purkamaan tehtävien asioideni listaa joka ei ikinä lopu (tämän näen hyvin positiivisena ongelmana: Älä ikinä lopeta kehittymistä tai kehittämistä, tee aina jotain uutta. Oikeastaan ahdistun hieman jos minulla ei ole jotain tehtävää.).
Käytän tehtävälistani organisoinnissa muuten Eisenhowerin laatikkoa, joka on
osoittautunut todella päteväksi työkaluksi, puhutaan siitä myöhemmin.
Kuitenkin, saan itse päättää siitä milloin teen asiat ja milloin olen oikeasti
tehokkaimmillani; minulla kyseessä on aamun ensimmäiset tunnit. Tällöin tuotan
hyvää materiaalia, olen luova ja kiinnostukseni ja keskittymiseni on
tarkimmillaan. Okei, välillä katselen kissakuvia netissä, mutta toimintani on
silti tehokasta. Kun saan itse hallita työskentelyaikojani,
olen paljon tehokkaampi kuin määrättyinä aikoina.
Mestarointi on kömpelö sana, tiedetään. Mutta haluamme
kaikki tosiaan oppia jotakin, tulla hyviksi jossakin. Minulla se kulkee käsi
kädessä viimeisen kohdan, eli tarkoituksen kanssa. Olen hyvin vahvasti selvillä
siitä missä haluan olla ja mitä haluan tehdä, ja kohdistan hyvin suuren osan
voimavaroistani juuri näissä asioissa senseiksi pääsemiseen. Meillä kaikilla on
jotain taitoja joita haluamme oppia ja tulla hyviksi jossakin, tai ainakin
tehdä asioita hyvin. Oli se sitten musiikin soittaminen, maalaaminen, urheilu
tai vaikka sitten remppahommat. Kuka muka diggaa surkeasti rakennetusta
terassista? Sitten voidaan tarkastella korkeampaa tarkoitusta. Jos työsi ei vie
sinua eteenpäin tai kehitä sinua suuntaan jos toiseen, voi motivaation kanssa
tulla välillä suuriakin ongelmia, ja silloin raha on enemmän se asia joka saa
sinut tekemään asioita edes puoliperseellä.
KYSYMYS LUKIJALLE
Toivottavasti tämä teksti ja yllä oleva video herätti hieman
ajatustoimintaa. Seuraavaksi haluaisinkin että kysyt rehellisesti itseltäsi
seuraavia asioita:
- Milloin sinä tunnet olosi luovaksi, motivoituneeksi tai tehokkaaksi? Missä tämä tunne on? Entä mitä silloin teet?
- Sen lisäksi on syytä miettiä sitä, missä sinä haluat tulla erittäin hyväksi? Onko sinulla suuntaa, ja mitä olet tehnyt sillä polulla edetäksesi?
Toivottavasti löydätte oman draivinne sieltä jostain
sisimmästä, hyvää viikonloppua!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)