Ihmeaineista ja käärmeöljyistä

Et tarvitse sitä, säästä rahasi.

Minulta kysytään usein erilaisista lisäravinteista, ihmeaineista ja superlääkkeistä joita erilaiset firmat kovasti yrittävät meille kaikille tuputtaa. Katsokaas, kaikesta halutaan helpompaa, monet haluavat mennä siitä mistä aita on matalin. Sen lisäksi meidän tulisi uskoa että jossain päin Mariaanien hautaa on merilevä joka yksinään on avain parempaan hyvinvointiimme. Lisäravinteet nykypäivänä pystyvät ratkomaan kaiken ja polttamaan turhat rasvasi, antamaan sinulle läjän lihasta, täyttämään veroilmoituksen ja katsastamaan auton. Oikeasti, jätä ne käärmeöljyt sinne hyllylle. Paitsi jos joku lisäravinne oikeasti täyttää veroilmoituksen ja katsastaa auton. Lähetä niitä minullekin.

TIETEELLISESTI TUTKITTU

Eläinkokeilla ei pitkälle päästä

Hyvä ja menestyvä lisäravinnekäärmeöljy on aina ”tieteellisesti” tutkittu ja todistettu. Ikävä kyllä tämä lause sisältää monia rumia varjopuolia. Pitää usein paikkansa että kaikkia myydyn ihmeaineen osia on kyllä erikseen tutkittu, mutta on täysin eri asia millainen tutkimus on ollut ja mihin se on päätynyt. Suurin osa näistä höpöhöpöaineista joista et ole kuullut, jotka on revitty kasveista joista et ole kuullut, on tieteellisesti tutkittu ja todistettu lähinnä eläinkokeilla. Suosittelen harrastamaan kulmien kohottelua ja empimistä ennen ostoa. Ellei kehosi sitten toimi kuin sisiliskolla tai rotalla (Useimmiten ei toimi!). Eläinkokeet ovat ihan hyviä kartoittamaan eri aineiden potentiaalia ja mahdollisuuksia, mutta riittäväksi todisteeksi niistä ei ole että aine olisi meille jotenkin hyödyllinen. Tarvitaan useita hyvin hallittuja ihmiskokeita.  

Jos jopa ihmiskokeisiin asti on päästy, on superaineen tuotteella usein pohjanaan vain yksi tutkimus muutamalla koehenkilöllä, joka on tuottanut pikkuriikkisiä vaikutuksia. Ja tämä riittää. Tämän jälkeen tuotteen voidaan sanoa ollen tieteellisesti tutkittu, ja tulosten olevan merkittäviä! Monet lisäravinteet sisältävät aineita joita on tutkittu ihmisillä hyvin vähän, ja joiden tutkimustulokset ovat erittäin ristiriitaisia.

Se, että lisäravinne toimii, ei tarkoita että se olisi kovinkaan hyödyllinen, etenkin kun verrattaisiin johonkin luonnollisempaan lisäravinnettomampaan ratkaisuun. Tässä on näiden kehuttujen tutkimusten yleinen piilotettu monttu: Suosiva koeasetelma. Yleensä lisäravinne toimii paremmin kuin ei mitään, tai se on sumputettu yhteen oikeasti toimivien valmisteiden kanssa. Monesti tulos on positiivinen mutta mitätön oikeassa elämässä, vaikka kuinka olisikin tutkimuksellisesti merkittävä.  Ei ole myöskään enää salaisuus että negatiivisia tutkimustuloksia ei usein julkaista tai ne jemmataan. Tämä on ikävä fakta, mutta ymmärrettävä bisnesratkaisu. Ole tarkkana siitä, kuinka tutkittu tuote onkaan kyseessä!

AINESOSIA & HUUHAATA

Eräskin hieno lisäravinnelafka mainosti kuinka heidän tuotteensa sisältää energisoivaa ja terveyttä edistävää C vitamiinia kuin myös sydäntä suojelevaa kalaöljyä ja E-vitamiinia. Mikä oli ihan totta; Näiden aineiden terveyshyöty on todettu monesti ja lisäravinne tosiaan sisälsi näitä aineita. Mutta totuus on hieman hauskempi. Yksi kapseli nimittäin sisälsi C-vitamiinia puolikkaan paprikan verran. Kalaöljytuotteena lisäravinne oli todella kehno, eikä sisältänyt kuin neljäsosan siitä kalaöljystä mitä parhaat kalaöljyvalmisteet. E-vitamiinin määrät saat vajaasta kourallisesta manteleita. Mutta kai se riittää. Sen sijaan että keskittyisit ensin olennaiseen eli ravinnon ja fyysisen aktiivisuuden säätelyyn voit toisaalta käyttää rahojasi lisäravinteisiin. Takaan että ne usein kyllä toimivat jossain määrin. Monet lisäravinteet sisältävätkin paljon ihan pomminvarmoja aineosia joilla on oikeita terveyshyötyjä, mutta sitten ne korostavat näitä avaruusviljoja ja ties mitä ja niiden hyviä vaikutuksia, sivuttaen samalla sen faktan kuinka helposti ravinnolla voitaisiin korvata sen tabun parhaat ainesosat. 

Miten tämä homma voidaan tiivistää? Lue pienet präntit: Mitä aine oikeasti sisältää ja kuinka paljon siitä on käyttökelpoista ja oikeasti hyödyllistä kamaa? Miten paljon tuotetta on oikeasti tutkittu ja mihin tuloksiin on päädytty?

APU ON LÄHELLÄ!

Entä jos en osaa tai ehdi tutkia asioita näin tarkkaan? Ei hätää, kysy rohkeasti meiltä! On hyvin harvoja lisäravinteita joita oikeasti suosittelisin käyttöön, etenkin jos ravinnon tai aktiivisuuden kannalla on vielä tehtävää. Haluamme UniFitissä ohjata sinut menestykseen tämän kaupallisen ja valheellisten lupausten täyttämän aallokon läpi myymättä yhtäkään tablettia tai jauhetta. Meitä voit pommittaa lisäravinteisiinkin liittyvillä kysymyksillä niin facebookissa kuin blogin kommenteissa, tai vaikka suoraan sähköpostitse (unifit.oy@gmail.com)!  

Porkkanoita ja Keppejä

Meillä on suuri kuilu sen välillä mitä tiedetään ja mitä oikeasti tehdään. Mitä jos sanoisin että lukitut työajat ja työtehtävät sekä ennakkoon luvatut palkinnot ja bonukset todennäköisemmin romuttavat luovuutesi, tehokkuutesi ja ennen pitkää motivaatiosi? Olen huomannut tämän saman myös omassa työssäni.

Hiljalleen voin kohta kutsua itseäni jo liikunnan alan ammattilaiseksi, tai ainakin voin sanoa että teen valmennustoimintaa ja urheilutoimintaa työkseni. Perustimme UniFitin reilu vuosi sitten. Tässä ajassa opin paljon, ja pystyin vahvasti samaistumaan erääseen juuri lukemaani kirjaan.

Viimeisin lukukokemukseni oli Daniel Pinkin Drive: The suprising truth about what motivates us. Siinä missä suosittelen kaikkia totta kai myös tämän hienon kirjan lukemaan, ei teidän sitä välttämättä tarvitse edes tehdä jotta saatte kuvan siitä, mitä kaikkea kirja käsittelee. Haluaisin että uhraatte viikonlopustanne kymmenisen minuuttia ja katsotte seuraavan videon. Takaan, että se on näiden minuuttien arvoista. Mutta mitä me opimmekaan?

ITSENÄISYYS, MESTAROINTI & TARKOITUS

Olen jo joskus aikaisemminkin myöntänyt että minulla on jo usean vuoden työkokemus takanani ravintola-alalla. Ja tein baaritöitä oikeastaan tämän vuoden juhannukseen asti. Työ itsessään oli rentoa, palkka erittäin tyydyttävää, työtunnit suhteellisen helppoja, mutta ennen kaikkea työporukka ja työpaikkani viime vuodet oli loistava. Mutta silti en halaja tähän maailmaan takaisin. Sen sijaan haluan puurtaa yrityksessä, jossa työtunteja ei ole, palkkaa ei noin vain saadakaan ja jonka selviytyminen on joka vuosi ja kuukausi enemmän tai vähemmän mysteeri. 

Samaan ilmiöön törmäämme arkielämässä mihin vain katsomme. Opettelemme soittamaan kitaraa tai teemme pihalla aina jotain uutta rakennusprojektia vaikka siitä ei kukaan palkkaa meille maksaisikaan. Viimeistään tässä vaiheessa ajatusketjua pitäisi tajuta että kaikki toimintamme ei ole sidonnaista rahapalkkioihin. Se, mikä oikeasti motivoi meitä ja mitä haluamme tehdä, ei vaadi ylimääräistä rahaa.

Täsmälliset työajat eivät luovassa työssä toimi. 

Olen huomannut etenkin itsenäisyyden toimivan päivittäisessä arkirytmissäni. Herään ja saman tien istahdan koneelle purkamaan tehtävien asioideni listaa joka ei ikinä lopu (tämän näen hyvin positiivisena ongelmana: Älä ikinä lopeta kehittymistä tai kehittämistä, tee aina jotain uutta. Oikeastaan ahdistun hieman jos minulla ei ole jotain tehtävää.). Käytän tehtävälistani organisoinnissa muuten Eisenhowerin laatikkoa, joka on osoittautunut todella päteväksi työkaluksi, puhutaan siitä myöhemmin. Kuitenkin, saan itse päättää siitä milloin teen asiat ja milloin olen oikeasti tehokkaimmillani; minulla kyseessä on aamun ensimmäiset tunnit. Tällöin tuotan hyvää materiaalia, olen luova ja kiinnostukseni ja keskittymiseni on tarkimmillaan. Okei, välillä katselen kissakuvia netissä, mutta toimintani on silti tehokasta.  Kun saan itse hallita työskentelyaikojani, olen paljon tehokkaampi kuin määrättyinä aikoina.

Mestarointi on kömpelö sana, tiedetään. Mutta haluamme kaikki tosiaan oppia jotakin, tulla hyviksi jossakin. Minulla se kulkee käsi kädessä viimeisen kohdan, eli tarkoituksen kanssa. Olen hyvin vahvasti selvillä siitä missä haluan olla ja mitä haluan tehdä, ja kohdistan hyvin suuren osan voimavaroistani juuri näissä asioissa senseiksi pääsemiseen. Meillä kaikilla on jotain taitoja joita haluamme oppia ja tulla hyviksi jossakin, tai ainakin tehdä asioita hyvin. Oli se sitten musiikin soittaminen, maalaaminen, urheilu tai vaikka sitten remppahommat. Kuka muka diggaa surkeasti rakennetusta terassista? Sitten voidaan tarkastella korkeampaa tarkoitusta. Jos työsi ei vie sinua eteenpäin tai kehitä sinua suuntaan jos toiseen, voi motivaation kanssa tulla välillä suuriakin ongelmia, ja silloin raha on enemmän se asia joka saa sinut tekemään asioita edes puoliperseellä. 

KYSYMYS LUKIJALLE

Toivottavasti tämä teksti ja yllä oleva video herätti hieman ajatustoimintaa. Seuraavaksi haluaisinkin että kysyt rehellisesti itseltäsi seuraavia asioita:

• Milloin sinä tunnet olosi luovaksi, motivoituneeksi tai tehokkaaksi? Missä tämä tunne on? Entä mitä silloin teet?

• Sen lisäksi on syytä miettiä sitä, missä sinä haluat tulla erittäin hyväksi? Onko sinulla suuntaa, ja mitä olet tehnyt sillä polulla edetäksesi?

Toivottavasti löydätte oman draivinne sieltä jostain sisimmästä, hyvää viikonloppua!

Reseptisi oikeisiin punnerruksiin

Oli liikuntakykytestauksen aika. Nuori nainen makasi siinä mahallaan salin lattialla, kädet leuan korkeudella, ja yritti punnertaa itseään ylös maasta. Hän ei millään onnistunut, se ei ollut edes lähellä. Tämä urheilija ei päässyt punnerruasennossa ylös maasta, saati saanut yhtäkään kunnollista punnerrusta. Hän oli ärtynyt, ihmeissään ja häpeissään. Olen itsekin ollut samassa jamassa. En joskus saanut yhtäkään kunnollista punnerrusta. Tämä on ihan yleinen asia. Sitten on olemassa se luokka joka saa punnerruksia mutta se näyttää aivan kammottavalta. Emme halua kuulua kumpaakaan ryhmään. 

Mitä tälle yllä olevan tarinan naiselle kävi? Kelataan eteenpäin muutama kuukausi, ja tyyppi punnerteli menemään jopa 7 toistoa aivan mahtavan kauniilla tekniikalla. Uskon että kuka tahansa voi kehittyä tekemään oikeita, kunnollisia punnerruksia. Se vaatii vain harjoittelua. Siinä missä viime viikolla käytiin läpi ideallista punnerrustekniikkaa, haluan tässä artikkelissa jakaa takuuvarmat vinkkini punnerruksissa kehittymiseen. Katsotaan kuitenkin ensin, mitä ei tehdä.

NAISTEN PUNNERRUKSISTA

Naisten punnerrukset ovat typerä nimi. Luomme heti alkuun mielikuvan ja ennakkoasenteen siitä, etteivät naiset osaa punnertaa, saa ettei naisten edes tulisi pyrkiä kunnollisiin punnerruksiin. Toiseksi olen valmentanut useita naisia jotka punnertavat nätimmin kuin miehet. Puhutaan tästä eteenpäin polvillaan punnertamisesta.

En suosittele polvillaan punnertamista kenellekään, niistä ei vain tunnu olevan hyötyä kunnon punnerrusten kehittämiseen. Olen nähnyt älymonta urheilijaa jotka paukuttavat kymmeniä polvipunnerruksia mutta eivät siltikään saa yhtään tiukkaa punnerrusta. Toiseksi, ne ryssivät hieman punnerrusten kaunista mekaniikkaa. Polvet maahan lyömällä poistamme keskivartalolta ja lantiolta suuren osan työstä, vieden pois yhden harjoituksen parhaista eduista. 

Kolmanneksi kun puhutaan voimantuotosta, polvipunnerrukset tuppaavat eroamaan hieman normaaleista punnerruksista. Koska polvemme ovat maassa, on kehomme hieman suuremmassa kulmassa maahan nähden, mutta kädet ovat silti suoraan alaspäin. Tuotamme lopulta voimaa eri suuntaan, eli alaviistoon. Tämänkin takia polvipunnerrukset eivät kannat kovinkaan hyvin normaaleihin punnerruksiin, saati sitten normaaliin arkipäivän elämään.

PUNNERRUSLÄÄKE

Kuinka sitten kehitymme punnertamaan? Tehdään liikkeestä helpompi. Tämä tapahtuu nostamalla käsiä korkeammalle tasolle. Tässä voidaan sitten käyttää mielikuvitusta. Salilla levytanko räkissä tai smithissä, penkit, stepperit tai boksit käyvät esimerkiksi hyvin korokkeiksi. Punnertaessa pidetään sama ryhti kuin maan tasalla tehtävissä punnerruksissa, keskivartalo ja lantio tiukkana, sekä pyritään käsiasennossa nuolen muotoon.

Mene niin korkealle että saat täyden liikelaajuuden kunnollisen punnerruksen ainakin sen 5 toiston sarjan. Tästä on helppo kehittää eteenpäin. Tee 5–6 toiston sarjoja, ja aina kun saat sen 5 tai 6 toistoa tehtyä, siirry hieman alemmas. Voit myös jossain vaiheessa vähentää toistomäärän 3–5 toiston alueelle. Aina kun nykyinen taso onnistuu täydellä liikelaajuudella ja tiukalla ryhdillä, siirry alemmas. Ole kärsivällinen ja lopulta olet maan tasalla ja teet loistavia oikeita punnerruksia! Tee vähintään 2–5 sarjaa per harjoitus, ja suosittelen tekemään punnerruksia 2–5 kertaa viikossa. Mitä enemmän viikon aikana saat punnerrettua, sitä nopeammin todennäköisesti kehityt. 5 kertaa viikossa kuitenkin riittää hyvin, joka päivä ei tarvitse punnertaa. 3 tai 4 kertaakin tuo varmasti tuloksia.

Kokeile tätä reseptiä ja kerro kuinka se on toiminut! Jos sinulla on omia toimivia keinoja, voit jakaa niitä myös kommenteissa ja facebook-sivuillamme.

Superpunnerrusartikkeli

Punnerrus on yksi parhaista kehonpainoliikkeistä ikinä. Oikein tehtynä se tarjoaa todella hyvän keskivartalotreenin, kehittää ylävartalon voimaa ja sen pystyy tehdä missä vain ja milloin vain! Harmi vain että hyvin harvat osaavat tehdä niitä kunnolla. 

Punnerrukset ovat samalla yksi pahiten teurastetuimpia harjoitteita ikinä. Ehkä se on joku egojuttu, huonolla tekniikalla saa usein enemmän toistoja. Haluan nyt kuitenkin jakaa minun tapani tehdä punnerruksia. Onko se ainut oikea? Tuskin, mutta perhanan hyvä joka tapauksessa. Samalla tarkastellaan hieman yleisimpiä virheitä punnerruksista, sekä lopusta löydät pari haastetta testaamaan voimiasi.

Tsekkaa yllä oleva video. Ei kiirettä. Tällaiseen punnerrustekniikkaan pyrin usein asiakkaitani ja urheilijoitani kehittämään. Mikä siinä on olennaista, entä mikä voi mennä pieleen?

KÄSIEN ASENTO

Aloitetaan yhdestä olennaisimmista seikoista, eli käsien asettelusta. Tässä olen usein hyvin tarkka. Jotta saatte idean siitä missä mennään, kuvitelkaa itsenne työntämässä autoa, tai kiveä tai vaikka kolmen pienen porsaan puutaloa, ihan sama. Miten sitä työnnät? Ovatko kätesi älyttömän leveällä olkapäiden korkeudella kyynärpäät sivuilla? Tuskin. Viet kätesi olkapäiden kohdalle, kyynärpäät suhteellisen lähellä kehoa. Tämän haluan tuoda punnerruksiisi. Haluan punnerruksiin mahdollisimman luonnollisen mekaniikan, ja mielestäni sitä parhaiten palvelee mielikuva nuolen muodosta. 

Miten siis tehdään? Pyri luomaan käsilläsi nuolen muoto: Kädet olkapäiden alla, kyynärpäät 45° kulmassa. Ei mennä kauhean pitkälle biomekaniikkaan, mutta tämä asento ensinnäkin luo minimaalisen rasituksen olka- ja kyynärnivelillemme, ja sen lisäksi se aktivoi vahvasti sekä ojentajia että rintalihaksia. Ojentajat rasittuvat hieman enemmän, mutta mielestäni niin on parempi. Jos et ole kehonrakentaja, ei rintalihaksiin keskittyminen ole muutenkaan olennaista.  

MUU KROPPA

Käsien asennon lisäksi usein pahiten henkisiä vaurioita saan ryhdistä. Tyypit punnertavat menemänä selkä riippumattona ja pää roikkuen. Toisessa ääripäässä selkä on kuin pyramidi. Näillä tekniikoilla mennään puhtaasti kudoksilla, eli kehon kuormia pitää yllä nivelet, jänteet ja nikamat.  Onko tämä sitten okei? Ehei, haluan neutraalin selkärangan. Haluan lihaksien ottavan ryhdin hallintaansa. Punnerrukset ovat aivan mahtava keskivartaloharjoite jos ne tehdään oikein.

Voidaan puhuta neutraalista ryhdistä. Vierellä oleva kuva kertoo paljon. Kehon pitäisi olla hyvin suoraviivainen. Kuvittele rautakanki menemään kantapäästä takaraivoosi. Pidä tämä asento jännittämällä jatkuvasti keskivartaloasi ja lantiotasi, Kummeli-Suomi sanakirjan mukaisesti purista perseellä. Pidä pää muun kehon jatkona, pieni kaksoisleuka on jopa suositeltavaa. Katse voi olla alaspäin.

ÄLÄ JÄÄ VAJAAKSI

Käytä koko liikelaajuutta. Virhe #3 on vajaan liikelaajuuden käyttäminen. Okei, alasmennessä ego tulee vastaan ja paukutetaan mielummin sata korkeaksi jäänyttä punnerrusta kuin kymmenen kunnollista. Liikelaajuuden pitäisi yltää niin lähelle maata että pystyt sitä nuolaisemaan. Sitten toinen versio on ylösmenovaiheen vajaus. Punnerrustoistoa ei viedä loppuun asti vaan uusi toisto aloitetaan koukistetuin käsin liian aikaisin. Tällöin hylkäämme täysin yhden tärkeän kehomme ryhdin ja rintarangan hyvinvointiin osallistuvan lihaksen työpanoksen, nimittäin etummaisen sahalihaksen (serratus anterior). Tämä lihas vastaa punnerruksen lopussa tapahtuvasta viimeisestä työnnöstä kun kyynärpäät ovat suorina tai lähes suorina. Älä siis unohda sahalihasta vaan punnerra täydellä laajuudella!

(Huomiona sen verran että toisinaan saatan ohjeistaa käyttämään vajaata liikelaajuutta mahdollisten yliliikkuvuusongelmien takia. Jos kyynärpäilläsi on taipumus yliojentua, jätä ylösmenovaihe vähän vajaammaksi ja toimi kyynärpäiden normaalilla liikelaajuudella.)

MUITA ONGELMIA

Joillakin ihmisillä punnerrukset ovat epämukavaa rannetreeniä. Eli kipua tulee ranteisiin. Suosittelen tällöin puremaan hammasta ja punnertamaan joka tapauksessa. Okei, voidaan asialle tehdäkin jotain. Koeta löytää telineet tai jotain muuta vastaavaa jolla saat aikaiseksi mahdollisimman neutraalin ranteen asennon, eli koeta saada myös ranne suoraviivaiseksi. Esimerkiksi kulmikkaat käsipainot ovat tähän loistava, jos siihen tarkoitukseen tehtyjä kahvoja ei ole saatavilla. Pyöreillä käsipainoilla saattaa tulla ongelma koska ne tuppaavat pyörimään. Ainakin saat lisähaastetta. Toinen äijävaihtoehto on nyrkeillä punnertaminen. Se on ikävä rystysille, mutta ystävällisempi ranteille. Kokeile menemään!

Entä jos en saa punnerruksia? Teenkö naisten punnerruksia? Ensinnäkin, lopeta tuon termin käyttö. Toiseksi, älä tee punnerruksia polvet maassa, siitä ei ole sinulle hyötyä. Ensi viikolla jaan takuuvarmat vinkit punnerruksissa kehittymiseen, joten jos siihen asti jaksat odottaa niin ollaan hyviä kavereita! 

PUNNERRUSHAASTEITA

Oletko kova punnertamaan? En ole vielä tavannut tyyppiä jota ei saisi alistumaan punnerruksien mahdille. Joten aseta itsesi testiin ja kokeile näitä kahta suosikkihaastettani. Henkinen kantti ja muutama ärräpää kannattaa ottaa mukaan.

4 Min haaste: Tee niin paljon punnerruksia kuin pystyt neljässä minuutissa. Simppeliä. Lepää aina tarvittaessa, taktikoi ja paukuta menemään. Kellon lyödessä 80–100 punnerrusta on kova tulos miehille. Naisille lähemmäs 50–75 on loistosuoritus

Loputtomat punnerrukset: Mikä on maksimipunnerrusmääräsi yhdellä sarjalla? Ota tämä luku, kerro se 1.5:llä tai jopa 2:lla ja rupea tekemään. Ainoa jekku on se, että et saa missään vaiheessa haastetta lähteä punnerrusasennosta. Eli polvien ja keskikropan pitää pysyä ilmassa ja käsien maassa. Siinä asennossa voit venkoilla miten vaan, mutta edellä mainittujen kriteerien pitää täyttyä. Tämä ei ole hauskaa missään nimessä, ja saattaa viedä sen 5–10 minuuttiakin. Onnea matkaan!