Suoritin viikonloppuna tosiaan Suomen Painonnostoliiton
ohjaajakoulutus 1:n. Koulutus itsessään oli siisti ja mukava sekä hyödyllinen
kokemus, mutta ongelma kumpusi hieman muualta: en saanut nukkua. Olen nähkääs
alter egoltani myös baarimikko, niin ironista kuin se voi ollakaan. Myyn viinaa
yön pienimpiin tunteihin ja vaellan kotiin sen jälkeen nukkumaan. Nyt kun nämä
kaksi hauskaa seikkaa löi yhteen, seurasi sekasorto ja raa’asti laskettuna
kolmen tunnin yöunet. Ei kivaa. Olin solmussa, kehoni vihasi minua ja aivot
söivät itseään. Josta päästäänkin päivän aiheeseen, joka on unenpuute ja sen
ympärillä oleva stressi.
Tiedämme kuinka unenpuute heikentää muistia, se tekee
simppeleistä työtehtävistä vaikeita ja saa aikaan känkkäränkkää. Sekavat
unirytmit, unensaannin ongelmat ja stressin kanssa pyöriminen sängyssä johtaa
muihinkin aika häijyihin asioihin. Tänään halusin niistä tuoda esille kolme,
joita et välttämättä vielä tiennytkään.
 |
| Ei unihiekkaa minulle |
UNISEKOILU MUOKKAA AIVOJASI
Ensimmäinen pointteri tulee jet lagin kautta. Eli aikaeron
aiheuttamat unihäiriöt ja koomaisuus aiheuttavat pahoja ongelmia jos niistä ei
saa toipua rauhassa. Kei Cho otti suurennuslasin alle kaksi lentoyhtiötä joiden
lentoemäntiä tutkittiin hieman. Toinen lentoyhtiö antoi mannertenvälisten
lentojen välille 15 päivän taukoja jotta emännät saisivat taas oikeasti
elämästä kiinni, toinen lentoyhtiö antoi viisi päivää. On sanomattakin selvää
että jälkimmäinen lentoemojen poppoo ei ihan päässyt samaan tasoon palautumisen
kannalta kuin mitä parin viikon levolla olisi päästy. Koehenkilöt olivat jatkaneet tätä rumbaa
vähintään sen viisi vuotta.
Okei, pienemmän palautumisen ryhmällä huomattiin tutkiessa
näitä unenpuutteen perusjuttuja: stressihormoni oli koholla ja muisti krakasi.
Mutta sitten oli vielä jotain muutakin. Tällä jälkimmäisellä lentoemäntien
ryhmällä oli nimittäin selkeäsit pienempi aivojen ohimolohko. Ja ohimolohkohan
sisältää muun muassa hippokampuksen, joka on yksi aivojen muistikeskuksista. Se
toimii usein myös suuntavaistonamme. Kyse ei siis ole vain unenpuutteen
aiheuttamasta tunkkaisuudesta, vaan unenpuutteen aiheuttama stressi oikeasti
kutistaa sinun pientä GPS järjestelmää ja kovalevyäsi.
UNENPUUTE TUHOAA KEHONKOOSTUMUSTASI
Etävalmennuspalvelumme (johon muuten on valmennuspaikkoja
yhä auki!) kysyy sinulta esitietolomakkeessa päivittäistä unensaantiasi. Ja
ihan syystä. Tämä on todella ikävä fakta etenkin minunlaisilleni tyypeille
jotka kovasti yrittävät viikosta toiseen pysyä suht tikissä kunnossa ja saada
samalla hieman lihasta luiden ympärille. Nimittäin, liian vähäinen uni saattaa täysin
saada painonhallinnan tavoittelusi pois raiteiltaan, vaikka tekisit kaiken muun
oikein.
Nedeltcheva ja kumppanit ottivat 10 (tiedän, pikkuryhmä,
mutta silti) ylipainoista koehenkilöä hoiteisiinsa ja laittoivat ne kalorirajoitteiselle
dieetille (noin 1450kcal / päivä) pari kertaa kahden viikon ajaksi. Tämän lisäksi
koehenkilöille asetettiin tarkat nukkumisajat. Toisella kerralla koehenkilöt
nukkuivat 8,5 tuntia yössä, toisella kahden viikon jaksolla 5,5 tuntia.
Jaksojen välissä oli vähintään kolmisen kuukautta. Mikä oli lopputulos?
Molemmat ryhmät pudottivat painoaan suunnilleen kolme kiloa.
Hyvä! Mutta eikös tässä pitänyt olla jokin juju? On toki, unenpuutteeseen
tökitty ryhmä nimittäin pudotti törkeästi vähemmän rasvaa ja älyttömästi
enemmän lihasta. Jos et saanut nukkua, pudotit kyllä painoasi saman verran,
mutta 55% vähemmän rasvaa kuin ne jotka
saivat nukkua! Helkkari. Ei yhtään siistiä. Unenpuute siis päätyi tuhoamaan
aika pahasti lihasta. Syitä tähän voitaisiin todennäköisesti hakea hormonitoiminnasta
ja lihaksen kasvua tukevien ja hajottamista estävien hormonien puutteesta kun
unta ei saada.
TIETÄMÄTTÖMYYS ON PAHASTA
Halusin vielä ottaa tämän mielenkiintoisen tutkimuspalan
mukaan. Aivosi nimittäin tietää, paljonko kello on, ja monelta sinun pitäisi
herätä, jos sinulla on määrätty heräämisaika. Nimittäin aivosi säätelee
kortisolia (tuttavallisemmin stressihormoni) jonka eritys alkaa tunti ennen
heräämistä. Jos siis tiedät että saat nukkua niin paljon kuin haluat,
kortisolia alkaa pukkaamaan verenkiertoon noin tunti ennen heräämistäsi. Hassua
kyllä, jos tiedät tarkan heräämisaikasi etukäteen, myös tällöin kortisoli
toimii samalla tavalla. Eräs tutkimus tarkkaili veren kortisolitasoja kun
koehenkilöille kerrottiin että herätys on sitten aamukuudelta. Ja kortisoliahan
alkoi erittyä kehoon jo viiden aikaan.
Aivot siis ovat mukana ja antavat sinun nukkua jos tiedät
että saat nukkua rauhassa tiettyyn pointtiin asti. Mutta mitä jos et tiedä?
Mitä jos tiedät vain sen että herätys voi tulla milloin vain, oli se sitten
hälytys palomiehille tai hoitotyöntekijöille, tai vaikka armeijan
mettäleirillä? Ehkä sama pätee juuri lapsen saaneiden iloihin. Stressi
heräämisestä voi aiheuttaa pahoja häiriöitä hormonitoiminnassa ja sitä kautta
aiheuttaa ikävän kierteen unihäiriöineen ja pahoina aivo-oikosulkuineen. Tietämättömyys on siis pahasta. Ikävä kyllä
moni työpesti altistaa myös tälle ongelmalle ja sitä kautta ikäville
kognitiivisille vaivoille ja häiriöille.
Nukkukaa siis hyvin ja paljon. Mielellään puolet siitä
ajasta jota hereillä olette olleet!
Lähteet:
Nedeltcheva, A. Ym. 2011 Insufficient sleep undermines
dietary efforts to reduce adiposity.
Sapolsky, R. Why Zebras don’t get ulcers
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti