UniFitin ja minun omia suurimpia arvojani on rehellisyys.
Yksi ominaisuuksista, jota pidän suuressa tärkeydessä, on esimerkillisyys ja
se, että edustamme itse omia uskomuksiamme. Minun pitää pystyä seisomaan
metodieni ja tietojeni takana. Teoriatieto ei yksinään riitä. Tutkimuksien
poiminta ja tulosten manipulointi on helppoa. Käytäntö puhuu kuitenkin
puolestaan. En juuri jaa itsestäni tietoa tai tarinaa mediassa, saati sitten
kuvia. Tämäkin tarina tulee hyvin syvältä epämukavuusalueelta, mutta sen
tarkoitusperä nojaa puhtaasti edellä mainitsemiin arvoihin. Tämä kolmiosainen
palikka on osa pientä kokeiluani: Halusin hieman kärsiä ja koetella mieleni
lujuutta. Tavoitteena oli pudottaa rasvamassaa mahdollisimman tehokkaasti
kuuden viikon aikana. Aloitetaan kuitenkin ihan pohjalta.
PITÄÄKÖ KALOREITA LASKEA?
Laskin jok’ikisen ruokagramman jonka suuhuni sain laittaa.
40 päivän ajalta. Helvetti, sen takia koska tämä oli sen verran äärimmäinen
ruokavalio, joudun tekemään sitä vielä seuraavatkin kuusi viikkoa, mutta se on
myöhemmän ajan artikkeli. Kyseessä oli pikaratkaisu, niin sanottu superdieetti.
Se vaati tarkat kalorimäärät, tarkat ravintoainelaskelmat sekä
punnitsemistyötä. Sinä et sitä todennäköisesti tarvitse.
Kalorien laskenta on älyttömän neuroottista puuhaa. Se aiheuttaa
paljon stressiä, siirtää ajatuksiasi yhä enemmän ja enemmän ruokaan, ja on
kaikenlisäksi hyvin rajoittavaa touhua. Yritäpä mennä kaverin luo kylään tai
ravintolaan syömään jos haluat pysyä tarkasti selvillä kaloreistasi, ainakaan
ilman että vaikutat ihan sekopäältä.
Kalorien laskenta on muutenkin hämärää tiedettä. Emme välttämättä
tarkasti ymmärrä saati tiedä vieläkään tarkalleen paljonko ruoassasi on
kaloreita (Esimerkkinä mantelit), ja paljonko siitä oikeasti selviää kehoosi.
Ruoka käy läpi melkoisen matkan suustasi varastoihisi, osa siitä menee
energiaksi, ehkä jokin ei imeydy, ja niin edelleen. Emmekä edes tiedä sinun
kalorin kulutuksiasi. Aineenvaihduntasi, liikuntamääräsi ja hormonitasapainosi
ovat tärkeitä säätelijöitä energia-tasapainossasi, ja etenkin radikaalin
laihdutuksen yhteydessä nämä lukemat tulevat muuttumaan.
Totuus kaloreista on hieman hämärä. On totta, että
kalorivaje on pakollinen painonpudotukselle, mutta on hyvin ristiriitaista
miten tarkkoja tässä ollaan, tai mitä voimme ylensyödä. Kaikki ruoka-aineet eivät johda samoihin tuloksiin vaikka kalorit ovat samat. Tämän takia arjen
sankari ei tarvitse kalorilaskentaa etenkään jos prosessilla ei ole kiire (niin
kuin asian tulisi olla). Keho selviää ja mukautuu päivittäisiin pieniin vaihteluihin,
vasta kroonisempana ja jatkuvampana asiat alkavat näkyä selkeämmin. Muutamilla
simppeleillä perussäännöillä ja päivän kokonaisruokamäärien pienellä
tarkkailulla yhdistettynä kehonkoostumuksen muutoksiin pärjää hyvin, ja
kalorien laskemisen tarve eliminoituu.
Ruoka on muutakin kuin polttoainetta, ja siitä tulisi pystyä
nauttimaan vähemmällä ajatustyöllä.
KUKA NIITÄ SITTEN LASKEE?
Kalorien laskenta on kuitenkin tärkeää tietyissä
tilanteissa. Näitä tilanteita on minun silmissäni kaksi: Aikataulurajoitukset
ja kehonkoostumusurheilu. Eli jos meillä on kiire, sanotaan 6-12 viikkoa aikaa,
totta kai lähtisin ainakin jossain määrin laskemaan kaloreita, etenkin jos
puhutaan jo vaikeammin muokattavasta kehosta (15% kehonrasvaa ja alle).
Suuremmilla rasvaprosenteilla edes kiire ei välttämättä johda kalorien
laskentaan, koska silloin ruokavalio on usein enemmän rempallaan.
Tämän lisäksi ovat urheilijat joiden menestys riippuu kehonkoostumuksesta.
Näitä voivat olla painoluokkaurheilijat tai urheilijat jotka tarvitsevat
matalia rasvaprosentteja tai lihasmassaa. Kehonrakentajat ja fitnesskisaajat,
painon- ja voimanostajat, kamppailijat, yms. Usein tässä vaiheessa ruokavalio
on jo hyvä, ja vaatii viilailua ja hienosäätöä jotta optimaaleihin tuloksiin
päästään. Tässä vaiheessa kalorien laskenta on lähes pakollista, jos ei ihan
gramma grammalta niin ainakin hyvin lähelle. Myös kehonkoostumusurheilussa
kalorien laskennan tulisi painottua vain 3-6kk kilpailua edeltävälle ajalle
etenkin jos sen ympärillä urheilija onnistuu pitämään itsensä kohtuu hyvässä
kunnossa.
TERVETTÄ? PÖH
Dieettini aikana sain useastikin kommenttia siitä kuinka
muilla tuli huono omatunto koska söin niin terveellisesti. Mitäh? Vastasin
aina, että tämä on kaikkea muuta kuin terveellistä. Tuhosin kehoani, romutin
aineenvaihduntani ja loin psyykkisiä haavoja ja häiriöitä enemmän kuin laki
sallii. Pikaratkaisut ja dieetit eivät ole terveellisiä. NE tuovat tuloksia, se
on selvä. Mutta terveellisestä homma pysyy kaukana. Siinä vaiheessa kun rupeat
himoitsemaan kaurapuuroa tai tummaa suklaata tai yksinkertaisesti hedelmän
syöminen saa aikaan huonoa omatuntoa, on terveellisyydestä turha puhua. Saati
hyvinvoinnistani. On kai turha edes mainita että dieetin hauskoina vaikutuksina
on myös zombiemainen olotila (jota onnistuin onneksi hieman lisäravinteilla
torjumaan), sekä kaiken lihastoiminnan sietämätön raskaus ja energiavaje.
En missään nimessä suosittelisi tai ohjaisi asiakastani tämän
ohjelman läpi, ellei tarkoitus olisi puhtaasti kilpailullinen. Vaikka tämä
prosessi ehdottomasti toisi tuloksia ja rahaa, en usko sen johtavan
terveelliseen elämäntapaan saati pitkä-ikäisiin ja pysyviin muutoksiin.
Kieltäydymme UniFitillä Superdieeteistä ja Suurimman Pudottajan menestyksestä
ja tarjoamme asiakkailleni mieluummin onnellisuutta, hyvää vointia ja pysyviä
elämäntapoja, vaa’an luvun muutokset tulevat mukana.
NO MIKSI SITTEN?
Okei, ei siis ollut kivaa. Miksi sitten tein näin? Kuten
sanoin, aikatauluun sidottu kalorien laskenta ja kehonmuokkaus on joillekin
olennaista ja tavoitteellista. Halusin ymmärtää prosessin jolla
kehonkoostumusurheilija joutuu läpikäymään, jotta itse osaisin myös kokemuksen
kautta auttaa. Kuten sanoin, teoriatieto on sinänsä ihan kivaa ja kaikkea,
mutta ilman käytännön kokemusta ja ymmärrystä on prosessi vajavainen. Opin
tästä kokemuksesta hyvin paljon. Ja mitä parasta, kokeiluni oli menestyksekäs!
Tulokset haluan jakaa seuraavassa postauksessani. Sitä odotellessa menen nyt punnitsemaan
maitorahkojani ja jäämään nälkäiseksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti