Operaatio kehonmuokkaus, osa I

UniFitin ja minun omia suurimpia arvojani on rehellisyys. Yksi ominaisuuksista, jota pidän suuressa tärkeydessä, on esimerkillisyys ja se, että edustamme itse omia uskomuksiamme. Minun pitää pystyä seisomaan metodieni ja tietojeni takana. Teoriatieto ei yksinään riitä. Tutkimuksien poiminta ja tulosten manipulointi on helppoa. Käytäntö puhuu kuitenkin puolestaan. En juuri jaa itsestäni tietoa tai tarinaa mediassa, saati sitten kuvia. Tämäkin tarina tulee hyvin syvältä epämukavuusalueelta, mutta sen tarkoitusperä nojaa puhtaasti edellä mainitsemiin arvoihin. Tämä kolmiosainen palikka on osa pientä kokeiluani: Halusin hieman kärsiä ja koetella mieleni lujuutta. Tavoitteena oli pudottaa rasvamassaa mahdollisimman tehokkaasti kuuden viikon aikana. Aloitetaan kuitenkin ihan pohjalta.

PITÄÄKÖ KALOREITA LASKEA?

Laskin jok’ikisen ruokagramman jonka suuhuni sain laittaa. 40 päivän ajalta. Helvetti, sen takia koska tämä oli sen verran äärimmäinen ruokavalio, joudun tekemään sitä vielä seuraavatkin kuusi viikkoa, mutta se on myöhemmän ajan artikkeli. Kyseessä oli pikaratkaisu, niin sanottu superdieetti. Se vaati tarkat kalorimäärät, tarkat ravintoainelaskelmat sekä punnitsemistyötä. Sinä et sitä todennäköisesti tarvitse.

Kalorien laskenta on älyttömän neuroottista puuhaa. Se aiheuttaa paljon stressiä, siirtää ajatuksiasi yhä enemmän ja enemmän ruokaan, ja on kaikenlisäksi hyvin rajoittavaa touhua. Yritäpä mennä kaverin luo kylään tai ravintolaan syömään jos haluat pysyä tarkasti selvillä kaloreistasi, ainakaan ilman että vaikutat ihan sekopäältä.  Kalorien laskenta on muutenkin hämärää tiedettä. Emme välttämättä tarkasti ymmärrä saati tiedä vieläkään tarkalleen paljonko ruoassasi on kaloreita (Esimerkkinä mantelit), ja paljonko siitä oikeasti selviää kehoosi. Ruoka käy läpi melkoisen matkan suustasi varastoihisi, osa siitä menee energiaksi, ehkä jokin ei imeydy, ja niin edelleen. Emmekä edes tiedä sinun kalorin kulutuksiasi. Aineenvaihduntasi, liikuntamääräsi ja hormonitasapainosi ovat tärkeitä säätelijöitä energia-tasapainossasi, ja etenkin radikaalin laihdutuksen yhteydessä nämä lukemat tulevat muuttumaan.

Totuus kaloreista on hieman hämärä. On totta, että kalorivaje on pakollinen painonpudotukselle, mutta on hyvin ristiriitaista miten tarkkoja tässä ollaan, tai mitä voimme ylensyödä. Kaikki ruoka-aineet eivät johda samoihin tuloksiin vaikka kalorit ovat samat. Tämän takia arjen sankari ei tarvitse kalorilaskentaa etenkään jos prosessilla ei ole kiire (niin kuin asian tulisi olla). Keho selviää ja mukautuu päivittäisiin pieniin vaihteluihin, vasta kroonisempana ja jatkuvampana asiat alkavat näkyä selkeämmin. Muutamilla simppeleillä perussäännöillä ja päivän kokonaisruokamäärien pienellä tarkkailulla yhdistettynä kehonkoostumuksen muutoksiin pärjää hyvin, ja kalorien laskemisen tarve eliminoituu.

Ruoka on muutakin kuin polttoainetta, ja siitä tulisi pystyä nauttimaan vähemmällä ajatustyöllä.

KUKA NIITÄ SITTEN LASKEE?

Kalorien laskenta on kuitenkin tärkeää tietyissä tilanteissa. Näitä tilanteita on minun silmissäni kaksi: Aikataulurajoitukset ja kehonkoostumusurheilu. Eli jos meillä on kiire, sanotaan 6-12 viikkoa aikaa, totta kai lähtisin ainakin jossain määrin laskemaan kaloreita, etenkin jos puhutaan jo vaikeammin muokattavasta kehosta (15% kehonrasvaa ja alle). Suuremmilla rasvaprosenteilla edes kiire ei välttämättä johda kalorien laskentaan, koska silloin ruokavalio on usein enemmän rempallaan.

 

Tämän lisäksi ovat urheilijat joiden menestys riippuu kehonkoostumuksesta. Näitä voivat olla painoluokkaurheilijat tai urheilijat jotka tarvitsevat matalia rasvaprosentteja tai lihasmassaa. Kehonrakentajat ja fitnesskisaajat, painon- ja voimanostajat, kamppailijat, yms. Usein tässä vaiheessa ruokavalio on jo hyvä, ja vaatii viilailua ja hienosäätöä jotta optimaaleihin tuloksiin päästään. Tässä vaiheessa kalorien laskenta on lähes pakollista, jos ei ihan gramma grammalta niin ainakin hyvin lähelle. Myös kehonkoostumusurheilussa kalorien laskennan tulisi painottua vain 3-6kk kilpailua edeltävälle ajalle etenkin jos sen ympärillä urheilija onnistuu pitämään itsensä kohtuu hyvässä kunnossa.

TERVETTÄ? PÖH

Dieettini aikana sain useastikin kommenttia siitä kuinka muilla tuli huono omatunto koska söin niin terveellisesti. Mitäh? Vastasin aina, että tämä on kaikkea muuta kuin terveellistä. Tuhosin kehoani, romutin aineenvaihduntani ja loin psyykkisiä haavoja ja häiriöitä enemmän kuin laki sallii. Pikaratkaisut ja dieetit eivät ole terveellisiä. NE tuovat tuloksia, se on selvä. Mutta terveellisestä homma pysyy kaukana. Siinä vaiheessa kun rupeat himoitsemaan kaurapuuroa tai tummaa suklaata tai yksinkertaisesti hedelmän syöminen saa aikaan huonoa omatuntoa, on terveellisyydestä turha puhua. Saati hyvinvoinnistani. On kai turha edes mainita että dieetin hauskoina vaikutuksina on myös zombiemainen olotila (jota onnistuin onneksi hieman lisäravinteilla torjumaan), sekä kaiken lihastoiminnan sietämätön raskaus ja energiavaje.

En missään nimessä suosittelisi tai ohjaisi asiakastani tämän ohjelman läpi, ellei tarkoitus olisi puhtaasti kilpailullinen. Vaikka tämä prosessi ehdottomasti toisi tuloksia ja rahaa, en usko sen johtavan terveelliseen elämäntapaan saati pitkä-ikäisiin ja pysyviin muutoksiin. 

Kieltäydymme UniFitillä Superdieeteistä ja Suurimman Pudottajan menestyksestä ja tarjoamme asiakkailleni mieluummin onnellisuutta, hyvää vointia ja pysyviä elämäntapoja, vaa’an luvun muutokset tulevat mukana.

NO MIKSI SITTEN?

Okei, ei siis ollut kivaa. Miksi sitten tein näin? Kuten sanoin, aikatauluun sidottu kalorien laskenta ja kehonmuokkaus on joillekin olennaista ja tavoitteellista. Halusin ymmärtää prosessin jolla kehonkoostumusurheilija joutuu läpikäymään, jotta itse osaisin myös kokemuksen kautta auttaa. Kuten sanoin, teoriatieto on sinänsä ihan kivaa ja kaikkea, mutta ilman käytännön kokemusta ja ymmärrystä on prosessi vajavainen. Opin tästä kokemuksesta hyvin paljon. Ja mitä parasta, kokeiluni oli menestyksekäs! Tulokset haluan jakaa seuraavassa postauksessani.  Sitä odotellessa menen nyt punnitsemaan maitorahkojani ja jäämään nälkäiseksi!

Sunnuntain sekalaista tajunnanvirtaa I

Olen ollut hieman epäsäännöllinen viime aikoina. Nyt on kuitenkin taas aika taas palata normaaleihin kirjoitusrytmeihin. Hyvää sateista sunnuntaita kaikille! Normi lukuvinkkien sijaan tarjoan teille myös hiukan henkilökohtaisia ajatuksia ja sekalaisia horinoita jotka eivät välttämättä omaa luukkuaan ansaitse mutta on syytä ölähtää. 

Tykkään seikkailla ja kokea jos jonkinlaista, ja sen kunniaksi otin tällä viikolla kolmen päivän miniloman espanjaan ja tarkemmin Barcelonaan. Tajuttoman hieno reissu, Barcelona on kaunis ja monipuolinen kaupunki. Olen matkaillessakin aika minimalistinen ja aistillinen tyyppi. Haluan vain nähdä, kokea ja aistia mahdollisimman paljon. En ostella krääsää basaarista. Tähän tavoitteeseen Espanja osoittautui hienoksi mestaksi, ruoka oli älyhyvää, herkkukojuja, aitoa lihaa ja sokeria sekä loistojäätelöä oli joka kulmalla, mutta samalla katseltavaa ja ihasteltavaa oli paljon. Opin kuitenkin tällä matkalla joitakin hienoja seikkoja jotka heijastuivat paikallisesta katalonian kulttuurista. 

Maisemat tässä mestassa olivat kyllä välillä niin mykistäviä.

Ateriarytmiajattelu on turhaa. Olenkin tätä asiaa käsitellytennenkin, mutta matkallani tämä ajattelu korostui. Millainen oli tyypillinen ateriarytmi? Aamupalaksi kahvia, korkeintaan pieni leivos tai vastaava hiilaripala. Jättimäinen lounas, pikkuisen tapaksia myöhemmin päivällä, ja iso illallinen vasta kymmenen aikoihin illalla. Joidenkin typerien dogmien mukaan tämän pitäisi olla täysin idioottimaista ja varma johdanne ylipainoon. Eihän noin myöhään saa syödä paljon, eikä aamupalaa tulisi jättää noin huomiotta. Mutta se toimii. Ei välimeren kansa ole mitenkään erityisen ylipainoista saati sairasta. Tällaisella syömisellä on oikeastaan myös tieteellistä pohjaa ja se toimii nätisti yhteistyössä hormonitoimintamme kanssa, etenkin jos harrastamme samalla liikuntaa. Mutta tosiaan, opetus oli siinä että ei ole vain yhtä oikeaa rutiinia tai rytmiä syödä. Totuus löytyy suuremmasta kuvasta.  

Ruokarajoitukset ja gluteenittomuus on höpöhöpöä. Sanotaanko että reissuni oli hyvin pro-gluteeni. En välttänyt viljoja pätkän vertaa. Viljan ja gluteenin välttely on kasvanut naurettaviin muoti-ilmiön mittoihin aivan syyttä. Haemme tekosyitä sille viljamahallemme joka löytyy peilistä tai huonolle energiattomalle ololle joka johtuu aivan muusta kuin gluteenista. Espanjassa ei siltä voinut välttyä, enkä halunnutkaan. Leipomoita oli joka kulmassa, leipää sai aina ja se oli hyvää ja tuoretta. Söin paljon hiilareita eikä se todellakaan tuhonnut minua. Samoin rasvaista lihaa tuli kulutettua paljon esimerkiksi makkaran ja muiden hienojen liharuokien seassa. Rasvan demonisointi on ihan yhtä hölmöä kuin hiilareidenkin tai jonkun ravintoaineen. Lopetetaan tämä turha neuroottisuus ja syödään elämäämme parhaiten sopivalla tavalla, jooko?

Kolmas idea tuli Siestasta. Olen kirjoittanut siestasta ja päikkäreistä muualle aikaisemmin. Espanjan reissulla huomioni kiinnittyi paikalliseen stressittömyyteen, kiireen puuttumiseen ja huolettomuuteen. Päivän lepotauon aikana ei ollut kummallista tulla oluelle tai viinilasille tai leivokselle ja kahville kesken päivää ja istua vaan auringosta nauttien. Millään ei ollut kiire, hengailtiin tuttujen tai ystävien kanssa, nautittiin elämästä. Keskellä päivää. Vaikka kaikilla ei varmasti näin ollut, huokui koko kaupungista paljon enemmän positiivista energiaa ja huolettomuutta mitä esimerkiksi Suomen hektisessä ja akuutissa työpäivämaailmassa ei nähdä. 

Luin reissun aikana myös mahtavan kirjan, jonka haluan jakaa kanssanne. Kyseessä on Dan ja Chip Heathin Switch. Tämä kirja kertoo muutoksesta ja sen tekemisestä. Voin suositella tätä lukupätkää kenelle vain joka haluaa kehittää ja muuttaa mitä tahansa: yritystään, parisuhdettaan, joukkuettaan, itseään. Kaikki tekemisemme ja ratkaisumme nojaa psykologiaan ja omiin valintoihimme ja haluihimme. Järkeily ei riitä, vaan oikea muutos vaatii myös tunnetason nostamista pöydälle. Kirja antaa loistavia käytännön esimerkkejä ja ratkaisuja muutoksen aikaansaamiseksi. En voi suositella tätä tarpeeksi.

Myös UniFitissä tapahtuu jatkuvasti! Olemme taas kerran päivittäneet Youtube -kanavaamme, tällä kertaa useilla erilaisilla levytankoharjoitteilla. Tsekkailkaa sieltä lisää vaihtelua harjoitteluunne. Haluatko tarkempaa ohjausta liiketekniikkaan? Meihin voi aina olla yhteydessä niin blogimme, sähköpostimme kuin facebookkimmekin kautta, ja autamme mielellämme missä vain harjoitteluun ja elämään liittyvässä. Tämän lisäksi asiakkaamme pääsevät aina käsiksi erilaisiin artikkeleihin ja jokaisen liikkeen tekniseen opastukseen ainutlaatuisen Kuntopankkimme ansiosta! Siinäpä yksi loistava syy lisää hypätä valmennuskelkkaamme. 

Hyvää tulevaa viikkoa, muistakaa taas ottaa askeleita kohti parempaa!

Rautakanki vai lepardi? Testaa liikuntakykyäsi!

Paikat jumissa? Monille meistä jotkut liikkeet ovat ihan mahdottomia tai aiheuttavat suurta vaivaa. Meillä saattaa myös olla selittämättömiä nivelsärkyjä ja harjoittelu saattaa olla epämiellyttävää. Ongelma voi olla liikuntakyvyssäsi. 

Liikuntakyky on minulle tärkeää. Ennen kuin valmennan, haluan olla varma että yksilöni keho on valmis liikkumaan ja että harjoittelu on turvallista. Vietämme paljon aikaa nykyään todella kieroissa ja epäluonnollisissa ryhdeissä, kuten istuen työtuolissa ja autossa ja löhöten sohvalla ihan mutkalla. Saatamme jopa kävellä ja juosta huonolla ryhdillä, saati sitten seistä kännykkää räpläillen. Haluan tässä postauksessa jakaa kanssanne 6 testiä jolla saadaan selville kehosi tärkeimmät liikkuvuuden ja tasapainon piirteet. Tarvitset testeihin vain yhden kepukan (moppi ja maila käy myös), seinän, ovenkarmit ja itsesi! Kokeile testejä ja jaa kokemuksiasi kommenteissa. Testit ovat hieman modifioitu versio Gray Cookin Self Movement Screenistä. Mitä voin sanoa, varastan parhailta, enkä syyttä!

YLÄKYYKKY

Heti alkuun se kaikista vaikein! Seiso oven keskellä oviaukkoa naama karmeihin päin. Nosta keppi pääsi yläpuolelle niin suorille käsille kuin mahdut. Ota hartioiden levyinen haara-asento, varpaat eteenpäin, ja kyykisty. Mene kyykkyyn niin, että kantapäät pysyvät maassa ja keppi ei kolise karmeihin. Kannattaa myös pysyä pystyssä, kaatuminen ei ole kivaa. Hyvä syvyys olisi sellainen jossa takamuksesi olisi polvien tasolla tai hieman alempana.

KÄSIEN KUROTUS

Tämä on pöllitty suoraan Gray Cookilta.Eli, seiso normiasennossa. Kurota tästä kätesi yläkautta koskettamaan vastakkaisen puolen lapaluun yläreunaasi. Toinen kätesi kurota alapuolelta koskettamaan vastakkaisen puolen lapaluun alareunaa. Tämän jälkeen vaihda käsien paikkaa. Muista, kurota, älä rahaa. Osutko lapoihin? Jääkö joku puoli erityisesti vajaaksi? Kokeile pitää kehosi muuten mahdollisimman liikkumattomana. Monesti ylävartalomme lukittuu ja jumiutuu pahasti arkipäivän puuhistamme johtuen, ja tämä testi paljastaa kyllä paljon rajoituksia jos niitä löytyy!

TAKAKETJUN LIIKKUVUUS

Haluan testata takareitesi ja alaselkäsi liikkuvuutta. Testi on simppeli. Kosketa varpaitasi. Jalat suorassa ja hartioiden leveydellä. Onnistuuko? Tämä on hyvin perusperustesti, mutta kertoo paljon liikkuvuudestasi

1-JALAN TASAPAINO

Testi tsekkailee staattista tasapainoasi, eli sitä, kuinka hyvin osaat olla liikkumatta epätasapainoisessa asennossa. Seiso yhdellä jalalla 30s, ei muuta. Jalan tulisi olla koukistettuna 90 asteen kulmaan ja käsien tulisi olla lanteilla. Kuinka vaikea harjoitus oli? Huojuitko tai heiluitko paljon, vai oliko se ihan simppeliä?

NILKAN LIIKKUVUUS

Mene kasvot seinää päin pieneen toispolviasentoon. Ota etäisyyttä seinään niin että varpaasi ovat etusormesi verran irti seinästä (6-12cm). Taivuta polveasi niin että kantapääsi pysyy maassa, ja koeta saada polvi osumaan seinään. Tämä testi tarkastelee nilkkasi dorsifleksiota, eli akillesjänteen ja pohjelihasten liikkuvuutta. Liikkuvuus on hyvällä mallilla kun saat polven osumaan seinään.

KESKIVARTALON TASAPAINO

Tämäkin testi tulee Gray Cookilta. Eli, mene nelinkontin (Polvet lantion alla, kädet olkapäiden alla) ja ojenna saman puolen jalkasi ja kätesi täysin suoraksi. Tuo kyynärpää ja polvi sen jälkeen yhteen, ja ojenna takaisin suoraksi. Sen jälkeen saat viedä käden ja jalan maahan. Kuinka vaikeaa tämä oli? Pysyitkö pystyssä tai huomasitko puolieroja? Voit myös kokeilla helpompaa versiota, jossa nostat ristikkäisen käden ja jalan.

Miten testit menivät? Huomasitko jotain uutta? Entä haluatko tulostettavan testilomakkeen? UniFit Oy teettää jokaisella asiakkaallaan nämä liikuntakykytestit jotta voimme varmistua siitä, että he pystyvät selviämään arjen liikunnallisista haasteista ja pystyvät harjoittelemaan ilman vammautumista tai ylimääräisiä kipuja. 

Olet nyt tehnyt testit ja löysit varmasti kehitettävää, miten tästä eteenpäin?  Liity etä- tai lähivalmennukseemme niin annamme sinulle loistavat työkalut parantaa liikuntakykyäsi jotta voit ja liikut paremmin! Jos et ole vielä valmis valmennukseen, seuraa blogiamme ja facebookkiamme jossa jaamme paljon vinkkejä ja neuvoja liikkuvuuden ja tasapainon kehittämiseen!